Vatsan ongelmat yleistyvät, missä syy?

Tällä vuosikymmenellä puheenaiheeksi on yhä kiihtyvään tahtiin noussut esille erilaiset vatsan alueen ongelmat. Yli 10% väestöstämme kärsii toistuvista vatsavaivoista, joille ei ole yhtä selkeää selitystä. Eri mediatkin hakevat suurin klikkiotsikoin selitystä epämääräisille oireille ja vastauksia löydetään milloin mistäkin vedoten viimeisimpiin tutkimustuloksiin. Vuosien saatossa olemme saaneet kuulla oireiden johtuvan viljan gluteenista, hiilihydraateista, linolihaposta, maitotuotteista, lihasta, hiivasta - lähes kaikista ihmisravinnon osa-alueesta löytyy joku selittävä tekijä mahojemme möyrinnälle. Otsikoita lukiessa nousee monesti kysymys, että mitä me sitten voimme enää syödä turvallisesti ilman pelkoa vatsavaivoista kun kaikesta mitä suuhumme laitamme tuntuu seuraavan jotakin epämukavaa.

Tulehduksellisten suolistosairauksien jatkuva lisääntyminen on tosiasia niin Suomessa kuin muallakin maailmassa. Kroonisia tulehduksellisia suolistosairauksia (engl. IBD, inflammatory bowel disease) on kaksi, haavainen paksusuolentulehdus sekä Crohnin tauti. Varmaa syytä niiden määrän nopealle kasvulle ei tiedetä, parantuneet diagnosointimenetelmät eivät selitä määrän jyrkkää nousua, sanoo Tiede-lehden toimittaja Mari Heikkilän haastattelema sisätautien ja gastroenterologian erikoislääkäri Perttu Arkkila HUSista.[1]

IBD on autoimmuunisairaus, elimistön puolustusjärjestelmä toimii jostain syystä kehon omia soluja vastaan. Tutkijoiden erään teorian mukaan elämme nykyään niin hygieenisessä ympäristössä, jossa on niukanlaisesti mikrobeja. Tämän teorian valossa immuunijärjestelmä ei opi tunnistamaan taudinaiheuttajia ja tästä syystä johtuen käykin kehon omia soluja vastaan taisteluun. Tätä on pidetty todennäköisenä syynä monien muidenkin autoimmuunisairauksien, kuten I-tyypin diabeteksen, nopealle lisääntymiselle. Tätä hygieniahypoteesia tukee myös se, että tutkimusten mukaan kaupungeissa elävät lapset sairastuvat herkemmin tulehdukselliseen suolistosairauteen kuin maaseudulla elävät lapset. Lapsuudessa kotieläinten kanssa vietetty aika näyttäisi vaikuttavan sairastumisriskin pienenemisellä. [1]

IBD on kiihtyvästä lisääntymisestään huolimatta vielä melko harvinainen vaiva, suurin osa vatsaoireilusta on huomattavasti lievempää laatua. Keliakiasta kärsii n. 40 000 suomalaista, tämä on kuitenkin diagnoosin jälkeen ja oikeiden ruokavalio-ohjeistusten avulla vaiva, jonka kanssa oppii elämään melko tavallista elämää. IBS puolestaan on ikävä ja yleinen mutta sinällään vaaraton diagnoosi (lisää pohdintaa IBS:sta voit lukea myös aiemmasta blogitekstistäni), tällöin oireiden taustalta ei löydy mitään elimellistä vikaa.

IBS:n aiheuttaja ja jatkuva yleistyminen on sekin tutkijoille vielä jonkinasteinen mysteeri. Tällä hetkellä tutkijat ovat taipuvaisia kannattamaan hypoteesia siitä, että nykypäivän elämä on melko kuormittavaa ja sen myötä ihmisten henkinen sietokyky on heikentynyt. Saamme fyysisiä reaktioita entistä herkemmin, kiireinen elämä ja jatkuva stressi pahentavat vatsan oireilua. Stressiä pidetään yhtenä syynä muihinkin toiminnallisiin häiriöihin, kuten fibromyalgiaan ja krooniseen väsymysoireyhtymään, liittyvänä tekijänä [1].

Stressi saattaa sekä lisätä että jarruttaa suolen toimintaa ja stressi vaikuttaa siihen miten vatsasta tulevat signaalit koetaan, toteaa gastroenterologian erikoislääkäri Markku Hillilä [2]. Maha-suolikanavassa on oma hermostonsa, joka suurimmaksi osaksi toimii itsenäisesti mutta on aktiivisessa keskusteluyhteydessä aivojen kanssa. Normaalitilanteessa keskushermosto suodattaa informaatiosta isoimman osan, mutta ahdistuneena ja stressaantuneena tämä seula on väljempi ja informaatiota tulee enemmän. Stressi siis vaikuttaa sekä vatsan motoriikkaan että tuntoaistimukseen, Hillilä jatkaa. Tavallisen herkkävatsaisen erottaa ärtyvän suolen oireyhtymästä siitä, että vatsavaivoja on ollut pitemmällä aikajaksolla riittävän intensiivisesti. Hillilä kuitenkin pitää stressivatsaa kuvaavana nimityksenä molemmille. [2]

Mitään yksiselitteistä, kaikkiin vatsavaivoihin toimivaa reseptiä parempaan vatsaan ei ole tarjolla. Yksi saa avun ruokavalioon tehdyillä muutoksilla välttämällä ongelmia aiheuttavia ruoka-aineita ja lisäämällä niitä, jotka parantavat oloa, toinen löytää apua liikunnasta ja kolmas kenties näiden yhdistelmästä. On kuitenkin muutama asia, joihin kaikkien vatsan toimintaongelmista kärsivien tulisi kiinnittää huomiotaan; vessassakäynti- ja ruokailurytmeihin. Suoliston on todettu toimivan parhaiten, kun syö säännöllisesti. Lisäksi monille meistä muodostuu myös tietynlainen rytmi vessassa asioimiseen, vatsa tuntuu toimivan suunnilleen samaan aikaan päivästä. [1] Kannattaa siis tarkkailla omaa kehoaan ja panostaa näiden rytmien tunnistamiseen, joskus jo näillä saa isoja muutoksia parempaan aikaiseksi.

Me täällä Hyvävointi-tiimissä olemme kokeneet, että vatsan hyvinvointi on nykyihmisen elämässä keskeisessä roolissa ja sen myötä olemme laajentaneet hyvävointi.fi -sivustoamme uudella aihealueella Parempi vatsa. Olemme tähän alueeseen koonneet joukon yleisimpiä arkielämässämme vatsaa kuormittavia vaivoja ja artikkeleistamme voit perehtyä kuinka niitä voisi pyrkiä selättämään. Loppuvuoden kuluessa sisältöä on vielä luvassa lisää, joten seuraathan meidän mukanamme sivuston kehittymistä.

Jos sinulla on jokin vatsaan liittyvä aihe, josta haluat lisää tietoa niin ota meihin yhteyttä, lisäämme sisältöä mielellämme myös saamamme palautteen mukaan!


[1] Vatsa ärtyy herkästi, Tiede -lehti s. 16-23, Mari Heikkilä, Maaliskuu 2018

[2] https://www.ttl.fi/tyopiste/stressivatsa-kiusaa-lukuisia-tyoikaisia/

Jätä kommentti

Voit kommentoida nimettömänä tai rekisteröidä nimimerkin.

Kirjaudu sisään ennen kommentin jättämistä, jos haluat jättää kommentin rekisteröidyllä nimimerkilläsi.