Hyvä vs. huono kolesteroli – mitä kolesteroliarvosi kertovat terveydestäsi?

Korkeasta kolesteroliarvosta on jo pitkään puhuttu huonona asiana ja useimmat meistä tietävätkin, että kolesterolin tulisi olla alle 5,0 mmol/l. Koska kokonaiskolesteroliarvo ei kerro vielä merkittävästi henkilön terveydentilasta, olisi hyvä tarkastella erikseen HDL- ja LDL-kolesteroliarvoja eli ns. hyvän ja huonon kolesterolin välistä suhdetta kokonaiskolesterolissa. Hyvän eli HDL-kolesterolin tulisi virallisten määritelmien mukaan olla naisilla yli 1,2 ja miehillä yli 1,0, huonon eli LDL-kolesterolin puolestaan kaikilla alle 3,0. Näin määritellyt suositusarvot ovat kompromisseja ihannetilan ja vallitsevan tilanteen välillä, esim. LDL-kolesterolille ihannearvo olisi noin 1 mmol/l eli kolmannes suosituksesta. Suositusarvojen on puolestaan laskettu olevan sellaisia, joihin nykyelämässä on mahdollista päästä ja joiden vallitessa on hyvät mahdollisuudet välttää valtimosairaudet, edellyttäen, että myös muut tekijät (verenpaine, verensokeri, tupakoimattomuus, normaalipainoisuus, liikunta sekä riittävä lepo ja uni) ovat kunnossa. [1]

HDL-kolesteroli suojaa sydän- ja verisuonitaudeilta

HDL-kolesterolin tulisi sen sijaan olla suositusarvoa ehkä reilustikin korkeampi. Kresanovin väitöskirjatutkimus hapettuneiden HDL-lipidien ja ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin välisestä yhteydestä osoittaa, että nuorilla suomalaisilla miehillä ja naisilla suurempi sydänsairauksien riskitekijöiden määrä on yhteydessä matalampiin hapettuneiden HDL-lipidien pitoisuuksin [2]. Tutkimuksessaan hän selvitti, että korkeammat hapettuneiden HDL:n lipidien pitoisuudet olivat naisilla yhteydessä matalampaan monityydyttymättömien rasvahappojen osuuteen ja korkeampaan kertatyydyttyneiden rasvahappojen osuuteen. Iän myötä kehittyvän rasvamaksan riski oli yhteydessä matalampiin pitoisuuksiin. Näiden tulosten valossa käsitys siitä, että HDL:n kyky kuljettaa haitallisia hapettuneita rasvoja pois elimistöstä on yksi sydän- ja verisuonitaudeilta suojaava tekijä saa vahvistusta. HDL-kolesteroliarvoa voi parantaa esimerkiksi liikuntaa lisäämällä.

Sydän- ja verisuonitautien riskitekijöitä kannattaa minimoida nuoresta lähtien

Suurimman osan valtimosairauksista aiheuttaa juuri ateroskleroosi. Riski ateroskleroosille kasvaa voimakkaasti iän myötä – ikä ei kuitenkaan ole ateroskleroosin syy, vaan ajan myötä kasautuvat riskitekijät johtavat sen syntyyn. [3] Tämän vuoksi on tärkeää ajatella sydän- ja verisuonitauteja ihmisen koko elinkaaren mitalla ja pyrkiä minimoimaan riskitekijöitä jo varhaisessa vaiheessa, läpi elämän lapsuudesta vanhuuteen saakka. Ennaltaehkäisy on huomattavasti helpompaa kuin jo puhjenneen sairauden hoito.

Miehet sairastuvat naisia aiemmin

Kolesteroli on yksi neljästä merkittävästä riskitekijästä, muita ovat kohonnut verenpaine, tupakointi sekä diabetes. Muita riskitekijöitä on runsaasti ja ne liittyvät isolta osin neljään edellä mainittuun. Yksi kiinnostava huomio on, että nämä taudit ovat yhtä yleisiä miehillä ja naisilla, mutta miehet sairastuvat niihin keskimäärin kymmentä vuotta nuorempina kuin naiset. Naissukupuolen suojavaikutuksen tarkkoja syitä ei vielä tunneta, naishormonit ovat osaselitys. Saattaa kuitenkin olla, että suurempi merkitys on miesten suuremmalla riskitekijälastilla. Myös perintötekijät vaikuttavat tautien syntyyn. [3]

Jos kolesteroli on koholla, kasvisterolit auttavat ja alentavat

Kasvisterolit ovat yksi tehokas keino LDL- ja kokonaiskolesterolin alentamiseen. Vaikutus perustuu kasvisteroleiden kykyyn estää kolesterolia imeytymästä suolistosta takaisin elimistöön. Tämä johtuu siitä, että kasvisterolit muistuttavat kolesterolia molekyylirakenteeltaan, jolloin kasvisterolit imeytyvät elimistöön kolesterolin sijaan ja tämän myötä veren kolesteroliarvo pienenee. Kasvisteroleiden kolesterolia alentava vaikutus on EFSA:n (European Food Safety Authority) hyväksymä ja se on todettu monissa tutkimuksissa. Kasvisteroleiden ja –stanoloiden lisäksi vain kauran beetaglukaanilla on EFSA:n hyväksymä terveysväite kolesterolin alentamisesta.

Betavivo purutabletilla oikea annos kasvisteroleita päivittäin

Kasvisterolia sisältävä Betavivo purutabletti on raikas, piparmintunmakuinen ravintolisä. Purutabletit nautitaan kerran päivässä aterian yhteydessä ja siten oikean annostuksen ylläpitäminen on helppoa. Kolesterolia alentavan vaikutuksen voi todeta jo kahden-kolmen viikon kuluttua. Lue lisää Betavivo-purutableteista täältä http://www.betavivo.fi/product/5/purutabletti

[1] http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/kolesterolin-suositus-ja-tavoitearvot

[2] Kresanov, Petri: Oxidized HDL lipids and the risk for atherosclerosis : The cardiovascular risk in young Finns study. Turku: Annales Universitatis Turkuensis D 1259, 2016-12-02. Saatavilla http://www.doria.fi/handle/10024/125769

[3] http://www.sydan.fi/terveys-ja-hyvinvointi/valtimosairaudet-ja-niiden-riskitekijat

Jätä kommentti

Voit kommentoida nimettömänä tai rekisteröidä nimimerkin.

Kirjaudu sisään ennen kommentin jättämistä, jos haluat jättää kommentin rekisteröidyllä nimimerkilläsi.