Hyvää vointia eri näkökulmista

Jännittää, hyvällä tavalla. Olen saanut uudenlaisen työtehtävän, tämän blogin perustamisen. Olen innostunut uudesta työtehtävästäni ja toivon, että onnistun kirjoittamaan ajatuksia herättäviä, hyvää vointia ja toivottavasti myös hyvää mieltä tuovia tekstejä. Ensimmäisessä kirjoituksessani haluan pohtia tämän portaalin teemaa eli mitä oikeastaan on hyvä vointi, hyvinvointi tai hyvä elämänlaatu.

Yleiskielessä miellämme monesti hyvinvoinnin liittyvän enemmän tai vähemmän terveyteen. Myös elinolot ja toimeentulo liittyvät toisinaan hyvinvoinnin ajatukseen, esimerkiksi hyvinvointiyhteiskunnasta puhuttaessa. Terveyskirjastossa [1] esitelty hyvinvoinnin määritelmä kuvaa sitä onnelliseksi elämäksi, sellaiseksi mikä saa ihmisen elämän sujumaan hyvin tai mikä on ihmiselle hyväksi. Elämänlaatua mittaamaan on myös kehitetty mittareita, esimerkiksi Maailman terveysjärjestö WHO:n kehittämä WHO-QOL-100 -mittari, jossa elämänlaatu jaotellaan seuraavasti kuuteen eri elämänlaadun ulottuvuuteen:

1. Fyysinen terveydentila (esim. energisyys, kipu, unenlaatu)
2. Psykologinen terveydentila (esim. ajattelu, oppiminen, keskittyminen, tunteet)
3. Toimintakyky (liikuntakyky, päivittäiset toiminnot, työkyky)
4. Sosiaaliset suhteet (parisuhde, ystävyyssuhteet, seksuaalisuus, lähiympäristön tuki)
5. Ympäristö (ansiotulot, palvelujen toimivuus, harrastusmahdollisuudet, kotiolot)
6. Arvot (uskonnollisuus, asenteet, maailmankuva) [2].

Elämänlaatu on siis tästä näkökulmasta laajin määritelmä. Sen kuudesta ulottuvuudesta toisiin voimme vaikuttaa enemmän kuin toisiin jokapäiväisessä elämässämme. Esimerkiksi fyysisen terveydentilan olosuhteisiin on huomattavasti helpompi vaikuttaa kuin muuttaa vallitsevaa arvoilmapiiriä.

Itse lähestyn hyvää vointia tasapainon näkökulmasta. Kun fyysinen terveys on kohdallaan, meillä on paremmin mahdollisuuksia keskittyä elämän muiden osa-alueiden kohentamiseen tai ylläpitoon. En myöskään usko, että nämä osa-alueet olisivat koskaan erillisiä toisistaan. Jos voimme erityisen hyvin yhdellä osa-alueella niin se tuo positiivisia vaikutuksia muihinkin - ja sama toisinpäin.

Kun olemme terveitä eikä mikään sairaus rasita, on helppo unohtaa fyysisen terveyden tärkeys. Otamme sen ikäänkuin itsestäänselvyytenä, terveenähän meidän kuuluu ollakin. Oma pyrkimykseni on mahdollisimman pitkälle tukea niin omaa kuin lastenikin terveenäpysymistä, jotta sairastumisen mukana tulevia kurjia tuntemuksia voitaisiin mahdollisimman paljon välttää. Tänä syksynä kun lapseni aloittivat päiväkotielämän on haasteita kyllä riittänyt, ja valitettavasti ihan kaikkia pöpöjä emme ole edes hyvällä ennakoinnilla onnistuneet välttämään. En edes halua ajatella kuinka paljon olisimmekaan sairastelleet jos en olisi edes yrittänyt panostaa asiaan?

Ja mitenkö meillä sitten ollaan ennakoitu ja yritetty ylläpitää hyvää vointia? Minä uskon perusasioihin: monipuoliseen ruokavalioon ja riittävään vitamiinien ja hivenaineiden saantiin, riittävän mutta ei liioitellun hygienian ylläpitoon sekä liikkumisen tärkeyteen. Yksinkertaisia perusasioita siis.

Elämäntilanteet kuitenkin vaihtelee, joskus tarvitaan vähän lisäapuja. Esimerkiksi tyttäreni elää nyt vaihetta, jossa lähes kaikki kasvikset hänen sanojaan lainaten ?ei käy?. Ja lasten kanssa ei koskaan voi korostaa päivittäisten käsienpesujen merkitystä, mutta toisaalta aina ei voi olla vahtimassa livahtiko se likainen käsi suuhun. Tietty määrä altistumista erilaisille bakteereille on omiaan vahvistamaan puolustuskykyä, mutta sen lisäksi varsinkin ripuli- ja flunssakausien alla mielelläni vahvistan niin lasten kuin omaakin puolustuskykyä vähän täsmällisemminkin keinoin. Näihin tilanteisiin varaudun hakemalla lisäapua ravintolisäpuolelta.

Luonnonläheinen asuinpaikkamme tarjoaa monipuolisia mahdollisuuksia ulkonaliikkumiselle ja se onkin meidän perheellemme mieluisa tapa viettää aikaa yhdessä. Isolta osin istumatyötä tekevänä liikunnan merkitys on minulle tärkeä. Vaikka kuinka panostan työergonomiaan niin se ei korvaa sitä, että ihmisen ruumis on tehty aktiivista liikkumista varten. Aktiivinen liikkuminen taas toisinaan saattaa vaatia pieniä apuvälineitä, jotta en olisi siinä kierteessä että passiivinen päivätyöni tuottaa ongelmia (alaselkäkipu, jumiutuneet hartiat, jännetuppitulehdus ranteessa) jotka estäisivät ennaltaehkäisevän/parantavan kuntoliikunnan.

Ennakoivat toimenpiteet vaativat toisinaan taloudellista ja toisinaan ajallista panostusta, mutta kokonaisuutta katsoessani ne ovat mielestäni olleet todella tarpeellisia meidän perheessämme. Ollessani kotiäitinä lasten kanssa aika oli kaikkein kallisarvoisin resurssi monin eri tavoin, tuntui ettei tunnit vuorokaudessa riitä juuri koskaan miettimään hyvinvointia pitemmällä tähtäimellä. Nyt kun lapset ovat kasvaneet hieman, on aikaa ja mahdollisuuksiakin hieman enemmän - ja se näkyy ja tuntuu jokaisella elämänalueella hyvänä vointina.

Kuinka tärkeää sinulle on voida hyvin, millaisilla keinoilla sinä tuet omaa tai perheesi hyvää vointia? Voit jättää minulle ja blogin muille lukijoille vinkkejä kommentoimalla blogia.


P.S. Liittymällä sivuston Hyvävointi-ryhmään voit myös varmistaa, että saat meiltä silloin tällöin sähköpostiisi vinkkejä hyvään vointiin ja halutessasi voit saada kutsuja testikäyttäjäryhmiin.


Lähteet:
[1] http://www.terveyskirjasto.fi/kotisivut/tk.koti?p_artikkeli=ont00037
[2] http://depts.washington.edu/seaqol/docs/WHOQOL_Info.pdf

Jätä kommentti

Voit kommentoida nimettömänä tai rekisteröidä nimimerkin.

Kirjaudu sisään ennen kommentin jättämistä, jos haluat jättää kommentin rekisteröidyllä nimimerkilläsi.