Liikkumisen ilon löytäminen

Liikunta on tunnetusti terveydelle hyödyllistä monin eri tavoin. Saavutettavia hyötyjä ovat mm. luuston vahvistaminen, stressinhallinnan helpottaminen, kohonneen vereenpaineen ja korkean kolesterolin alentaminen. Lisäksi säännöllisellä liikunnalla voi ehkäistä esimerkiksi sydän- ja verisuonisairauksia, 2-tyypin diabetesta sekä tuki- ja liikuntaelinten sairauksia. Ja onpa siitäkin näyttöä, että liikunnalla on suotuisia vaikutuksia mielenterveyteen ja henkiseen hyvinvointiin. [1]

Liikunnan terveyshyödyt ovat saavutettavissa vain pitkäjänteisellä ajattelulla, ns. kuuriluonteinen liikkuminen ei takaa terveyttä tulevaisuuteen. Jotta tämä yksinkertainen, niin monella tapaa hyödyllinen keino edistää terveyttämme olisi miellyttävää, pitäisi meidän siis löytää liikkumisen ilo ja saada liikunnasta aidosti hyvää oloa ja mieltä. Muussa tapauksessa sportti-intoilu helposti jää pian arjen kiireiden jalkoihin. Jotta liikunnasta tulisi säännöllinen elämäntapa, kannattaa hetkeksi pysähtyä miettimään mikä toimii pitkäjänteisenä motivaation ylläpitäjänä ja valita itselle luontaisia ja miellyttäviä liikuntamuotoja. Yksi tykkää käydä kuntosalilla, toinen harrastaa ryhmäliikuntaa ja kolmas aloittaa juoksuharrastuksen, tapoja liikkumiselle on niin laaja kirjo että jokaiselle löytyy varmasti jokin sopiva muoto.

Uutta urheiluharrastusta aloittaessa monesti nousee esille myös varustelukysymykset. On paljon lajeja, joihin tarvitsee joitakin urheiluvälineitä ja -vaatteita, tosiharrastajat uusivat varusteitaan kauden trendien mukaan ja niin edelleen. Varsinaisten välineiden lisäksi kannattaa hetki miettiä myös turvallisuuden näkökulmaa, tottumaton liikkuja saattaa vahingossa helposti saada rasitusvammoja, kudosvaurioita tai vastaavia kun intoa on vielä enemmän kuin osaamista ja kykyjä. Liikunnan kuormittavuutta tulisikin lisätä pikkuhiljaa, antaa keholle aikaa tottua rasitukseen. Tottakai myös edistyneemmälle liikkujalle saattaa tulla vammoja, joten asian tiedostaminen ja ennaltaehkäisy on suositeltavaa ihan kaikille. Omasta lajista riippuen kannattaa perehtyä tarjolla oleviin suojavarusteisiin. Esimerkkejä liikuntaan soveltuvista tukimalleista löytyy liikuntaan ja erityisesti jalkojen hyvinvointiin erikoistuneelta sivustoltamme askelterapia.fi

Jalan yleisin kiputila on plantaarifaskiitti tai kansanomaisemmin kantaluupiikki, ja se saattaa salakavalasti iskeä paitsi aloittelevalle liikkujalle, myös aktiiviharrastajalle kesken intensiivisen treenausjakson. Plantaarifaskiitin syntysyy on jalan virheasennoissa, kannattaa siis panostaa jalan liikeratoja tukeviin varusteisiin ja tekniikoihin. Lisää plantaarifaskiitista ja sen hoidosta voit lukea artikkelistamme.

Minä olen tyypillinen tapaus. En ole koskaan kuulunut mihinkään urheiluseuraan tai ollut osana jotakin harrastelijamaisempaa urheilujoukkuetta, joka olisi sitonut minut säännölliseen liikkumiseen. Olen pariin otteeseen kokeillut kuntosalilla käymistä, mutta muutaman kuukauden puurtamisen jälkeen koko homma on vain maistunut väkinäiseltä ja alun innostus ja tarmo hiipunut. Sen sijaan, että se olisi poistanut stressiä, siitä tuli stressinaihe ja sitä myöden koko touhu loppunut viimeistään puolen vuoden yrittämisen jälkeen.

Lähdin lähestymään ongelmaa toisesta suunnasta. Lapsuuteni ja nuoruuteni aikana vietetyt vuodet partioharrastuksen parissa jättivät minuun jälkensä, viihdyn luonnonläheisyydessä ja saan siitä hyvää oloa. Olen myös aina tykännyt kävelemisestä. Nämä kaksi yhdistettynä muodostavat minulle oman arkiliikuntani perustan. Ensin yhden ja sitten kahden lapsen kanssa päivittäisestä vaunulenkistä tuli rutiini. Lenkkireittiä muuttamalla tuli myös silloin suhteellisen uuden kotipaikkakuntani lähimaastot tutuksi, ei tarvinnut samaa maisemaa tuijotella joka kerta. Uteliaisuus tutustua ympäristööni motivoi pitkään, jopa niin paljon että sain itseni hymyilevin suin ulos vaikka pakkanen paukkui tai vettä ropisi niskaan.

Nyt kun lapseni ovat hieman isompia, vaunulenkit ovat jääneet pois jokapäiväisestä rutiinistani mutta edelleen pyrin pääsemään reippaille kävelyille joko yksin, perheen kanssa tai joskus hyvän ystävän seurassa. Arjen kiireiden keskellä aina välillä tuntuu, että nyt ei huvita yhtään, sohva olisi paljon houkuttelevampi vaihtoehto kuin ulos lähteminen. Lapset kuitenkin nauttivat päivittäin ulkoilemisesta, joten ne saavat laiskuriäidinkin innostumaan herkästi, myös lenkkiseuraksi houkutteleva ystävä on oiva motivaattori. Talvisessa säässä pulkan tai kelkan kiskominen pari lasta kyydissä on sekin varsin tehokasta liikuntaa vaikka varsinainen matka jäisikin vähän lyhyemmäksi kuin tavallinen lenkki.

Kevään ja kesän mittaan Hyvävointi.fi saa myös liikuntateemaisen yhteistyöblogistin, Jaska Halttusen. Jaska on nyt kuukauden retkeilyblogistina retkipaikka.fi -osoitteessa, voit käydä siellä lukemassa kuinka kuntoliikunta koukutti Jaskan muutama vuosi sitten ja tutustu samalla hänen tulevan kesän koitokseensa pyöräilyn parissa. Jaskan kokemuksia Thermoskin FXT kompressiosukista kestävyystreenauksen apuna voit lukea täältä.

Lisää Jaskan kuulumisista ja reissuun valmistautumisesta voi lukea myös suoraan Jaskan omasta blogista ja myöhemmin lisää päivityksiä tulossa myös Hyvävointiin.

Viite:
[1] http://www.terveyskirjasto.fi/terveyskirjasto/tk.koti?p_artikkeli=dlk00934

Jätä kommentti

Voit kommentoida nimettömänä tai rekisteröidä nimimerkin.

Kirjaudu sisään ennen kommentin jättämistä, jos haluat jättää kommentin rekisteröidyllä nimimerkilläsi.