Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS (Irritable Bowel Syndrome) on yhä yleisempi vaiva länsimaissa. IBS:stä kärsii Suomessa 10-15 % väestöstä. Herkkävatsaisiksi luetaan 20 % suomalaisista. Ärtyvän suolen oireet ovat moninaiset, mutta pääasialliset oireet ovat vatsakipu, ummetus tai ripuli (tai vaihdellen molemmat), turvotus ja ilmavaivat. IBS-diagnoosi saadaan sen jälkeen kun on varmistettu, ettei oireiden taustalla ole suolistosairauksia. Hyvä uutinen on se, että elämäntapamuutoksilla voi saada oireita hallintaan. Riittävä liikunta, lepo ja stressinhallinta voivat lievittää vatsavaivoja. Elämäntapavalinnat tai terveellinen syöminen eivät kuitenkaan aina auta ärtyvästä suolesta kärsivää. Silloin ruokavaliota voidaan tarkentaa mieluiten ravitsemusterapeutin ohjauksessa. Myös apteekin itsehoitoituotteista voi saada lisäapua.

Ärtyvän suolen oireyhtymään tepsivää ruokavaliota kutsutaan FODMAP-ruokavalioksi. FODMAP tulee englanninkielestä ´Fermentable Oligo-, Di- and Monosaccharides, and Polyols´ ja sillä tarkoitetaan suolesta huonosti imeytyvien hiilihydraattien välttämistä. Jopa 70 % IBS-potilaista saa apua FODMAP-ruokavaliosta.

Huonosti imeytyviä hiilihydraatteja on monissa kasvikunnan tuotteissa:

  • Viljatuotteet: ruis, vehnä ja ohra
  • Hedelmät, vihannekset: omena, päärynä, luumu, aprikoosi, kirsikka, vesimeloni, kaalit, sipulikasvit, parsa ja artisokka
  • Sienet
  • Herneet ja pavut
  • Esim. makeiset, jotka sisältävät: ksylitolia, sorbitolia, mannitolia ja maltitolia
  • Prebiootit: inuliini, frukto-oligosakkaridit (FOS), esim. terveysjogurtit
  • Laktoosia sisältävät maitotuotteet
  • Myös: hunaja

Imeytymisen sijaan FODMAP-hiilihydraatit etenevät suolessa ja toimivat bakteereiden ravintona. Bakteerit saavat energiansa fermentoimalla, eli käymisreaktiossa. Samalla syntyy kaasuja, jotka venyttävät suolta ja aiheuttavat kipua. Bakteerit tuottavat lisäksi lyhytketjuisia rasvahappoja, jotka ovat terveydelle hyödyllisiä. Tämä on yksi syy, miksi ruokavaliota ei suositella rajoitettavan liikaa.

Tyypillinen ravitsemusterapeutin ohjauksessa tehtävä ruokavalion FODMAP-rajoitus kestää 4-8 viikkoa, minkä aikana vatsaoireet hellittävät. Sen jälkeen ruoka-aineita lisätään ruokavalioon hallitusti ja kokeillaan, mitä oma vatsa sietää parhaiten. Kokeiluvaihe kestää 6-10 viikkoa. Ravitsemusterapeutti huolehtii, että kokeilu tehdään rauhallisessa tahdissa, eikä ravitsemus kärsi rajoitusten takia. Lopputulos on henkilökohtainen FODMAP-suunnitelma, jonka avulla potilas voi paremmin kontrolloida vointiaan syömistensä avulla, samalla kuitenkin varmistuen tärkeiden ravintoaineiden riittävästä saannista.