Foolihappoa on saatava riittävästi ravinnosta

Foolihappo eli pteroyylimonoglutamaatti on folaattia (B9-vitamiinia) vastaava, synteettisesti valmistettu vitamiini. Foolihappoa on mm. ravintolisissä ja elintarvikkeissa vitamiinilisänä. Folaatti on välttämätön aine punasolujen tuotannolle ja sen puute voi aiheuttaa megaloblastista anemiaa, jossa punasolujen keskitilavuus on suurentunut. Raskauden aikana foolihapon tiedetään ehkäisevän alkion hermostoputken sulkeutumishäiriötä.

Foolihapon saanti

Elimistö ei pysty itse tuottamaan foolihappoa/folaattia, vaan sitä on saatava ravinnosta. Hyviä folaatin lähteitä ovat mm. tuoreet vihreät kasvikset, täysjyväviljat, ja hedelmät, marjat, pavut sekä maksa. Lapsilla maitotuotteet ovat merkittävä folaattilähde, lukuun ottamatta vuohenmaitoa, jossa on vain vähän folaattia. Folaatin määrä ruoassa vaihtelee paitsi ruoan laadun myös valmistustavan mukaan, sillä folaatti tuhoutuu helposti kuumennettaessa. Suomalaisista naisista vain 5 % ja miehistä 21 % saa folaattia saantisuositusten mukaisesti (FinRavinto 2017 -tutkimus).

Folaatin minimitarve on 50 µg päivässä. Raskauden aikana tarve kymmenkertaistuu. Suomalainen folaatin saantisuositus on aikuisilla 300 µg ja hedelmällisessä iässä olevilla naisilla 400 µg. Folaatti on vesiliukoinen vitamiini, joka varastoituu pääosin maksaan. Varastot kattavat noin 3-4 kuukauden tarpeen. Folaattia poistuu elimistöstä virtsan, hien ja ihon hilseilyn mukana.

Foolihapon lisääntynyt tarve

Folaatin puute voi syntyä yksipuolisen ravinnon vuoksi. Taustalla voi silloin olla esimerkiksi köyhyyttä, psyykkinen sairaus tai alkoholismi. Lapsille voi kehittyä ns. vuohenmaitoanemia, jos käytössä on esimerkiksi allergian takia niukkafoolihappoista vuohenmaitoa pääasiallisena ravintona. Keliakia ja Crohnin tauti voivat vähentää foolihapon imeytymistä ja siten olla foolihapon puutteen syynä. Foolihapon lisääntynyttä tarvetta voi olla esimerkiksi syöpätaudeista tai sydämen vajaatoiminnasta kärsivillä ja dialyysihoitoa saavilla. Tietyt lääkkeet, esimerkiksi epilepsialääkkeet, metotreksaatti ja trimetopriimi, voivat aiheuttaa foolihapon puutetta. Alkoholin käyttö vaikuttaa folaatin määrään monella tavalla. Se voi johtaa folaatin riittämättömään saantiin ravinnosta, ja toisaalta alkoholi vähentää foolihapon imeytymistä sekä lisää folaatin erittymistä virtsaan.

Ravintolisän foolihappo imeytyy paremmin kuin ravinnosta saatavat folaatit

Foolihappo ei hajoa yhtä helposti kuin luonnon folaatit ja siksi se imeytyy niitä paremmin. Elimistössä sekä luonnon folaatit että foolihappo muuttuvat vitamiinin aktiiviseen muotoon. Folaattitasojen nousuun riittää folaattipitoinen ruokavalio, mutta erityistilanteissa on turvauduttava foolihappoa sisältävään ravintolisään.

Kenelle foolihappolisää suositellaan?

Folaatin saantia voi täydentää foolihappoa sisältävällä ravintolisällä, mikäli folaatin saanti on muuten vähäistä. Lasten annostusta mietittäessä on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Aikuisille valmisteet, joissa foolihappoa on 400 µg, ovat turvallisia käyttää. Isoja 1 mg päiväannoksia käytetään lääkärin määräyksestä.

Foolihapon puutteesta johtuva anemia korjaantuu tavallisesti suun kautta annettavalla foolihapolla silloinkin, kun puutteen syynä on imeytymishäiriö.

Foolihapon tiedetään ehkäisevän alkion hermostoputken sulkeutumishäiriötä ja sen takia foolihapporavintolisän käyttöä suositellaan kaikille raskautta suunnitteleville. Ravintolisä, jossa on 400 µg foolihappoa tulisi ottaa päivittäiseen käyttöön jo kaksi kuukautta ennen ehkäisyn poisjättämistä. Foolihappolisän käyttöä jatketaan 12. raskausviikon loppuun, tarvittaessa koko raskauden ajan.

Foolihapon puutteen toteaminen

Epäily foolihapon puutteesta herää, jos todetaan anemia ja punasolujen tilavuus (MCV-arvo) on normaalia suurempi. Sairaus todetaan mittaamalla foolihappopitoisuus verinäytteestä.

Terveyskirjasto
Duodecim: Veritaudit
 

SiderAL® Folic

Lisääntyneeseen raudan ja vitamiinien tarpeeseen

Tutustu SiderAL® Foliciin