Vastustuskyky ja immuunijärjestelmän toiminta

Immuunipuolustus perustuu useisiin elimistön mekanismeihin, joilla vieraat organismit tunnistetaan ja tuhotaan. Samalla vieraita organismeja vastaan kehittyy immuniteetti eli vastustuskyky. Immuunijärjestelmä käsittää koko kehon, läpäisten kaikki kudokset ja ulottuen kehon kaikkiin tärkeisiin järjestelmiin, kuten ruoansulatusjärjestelmään tai Yl

Yleisen eli sisäsyntyisen immuunipuolustuksen toiminta perustuu elimistön fyysisiin ja kemiallisiin esteisiin, patogeenien tunnistamiseen ja fagosyyttien eli syöjäsolujen toimintaan. Yleinen immuniteetti estää patogeenejä pääsemästä elimistöön sekä niiden leviämisen elimistössä. Yleiseen immuniteettiin ei liity oppimista vaan se toimii jokaisella patogeenikohtaamisella samalla tavalla. Veren fagosyyttejä ovat mm. valkosoluihin luettavat neutrofiilit, jotka saavat aikaan tulehdusreaktion ja tuhoavat mikrobien valtaamia soluja. Valkosolut kulkevat veressä ja siirtyvät sieltä kudoksiin, missä ne syövät tunkeilijoita.

Opittu immuniteetti toimii silloin, kun yleinen immuniteetti ei ole onnistunut estämään patogeenejä leviämästä elimistöön. Opittu immuniteetti muuttuu jokaisen patogeenikohtaamisen jälkeen tehokkaammaksi ja se on spesifisempi kuin yleinen immuniteetti. Opittu immuniteetti muokkautuu jatkuvasti ja sitä kutsutaan myös adaptiiviseksi immuunipuolustukseksi.

Opitun puolustusjärjestelmän toiminta perustuu lymfosyyttien eli imusolujen toimintaan. Imusolut jaetaan kahteen ryhmään; B-soluihin ja T-soluihin. B-solut tuottavat liukoisia vasta-aineita, immunoglobuliineja. T-solut reagoivat puolestaan suoraan vieraaseen antigeeniin ja tuhoavat mikrobi-infektoituneet solut elimistössä. T-solut toimivat myös niin sanottuina auttaja-T-soluina auttamalla infektoitunutta solua tai muita soluja tuhoamaan patogeenin.

Imusolut reagoivat niihin tunkeutujiin, jotka ne ovat oppineet tunnistamaan. Kun kehoon tulee vieras eliö, imusolut muodostavat muistisoluja, jotka tunnistavat ja tuhoavat eliön, kun se tulee vastaan toisen kerran. Muistisolujen ansiosta ihminen ei yleensä sairasta tiettyä mikrobitautia kahdesti.

Vahva immuunijärjestelmä on olennainen osa yleistä terveyttä ja hyvinvointia

Immuunijärjestelmää on mahdollista vahvistaa monin tavoin. Perinteisten tapojen eli terveellisen ruokavalion, riittävän mutta ei liiallisen hygienian, liikunnan ja yleisen elämänlaadun ylläpitämisen merkitystä ei voi korostaa liikaa.

D-vitamiinin merkitys immuunipuolustukselle

D-vitamiinin merkitys ihmisen yleiselle immuunipuolustukselle on saanut runsaasti huomiota lääketieteellisessä kirjallisuudessa. Elimistö saa D-vitamiinia ravinnosta, mutta pääasiassa se valmistaa D-vitamiinia ihossa UV-säteilyn avulla. Jos auringonvaloa ei ole riittävästi, suositellaan käytettäväksi D-vitamiinilisää.

Immuunijärjestelmään ja tulehdusvasteeseen D-vitamiini vaikuttaa monin eri tavoin. Yleisessä immuunipuolustuksessa D-vitamiinin vaikutus nähdään antimikrobisten peptidien kautta. Solujen D-vitamiinireseptorit välittävät signaalin, jonka perusteella antimikrobiset peptidit valmistuvat ja elimistö käyttää niitä hyökkääjiä, esimerkiksi viruksia vastaan. On mahdollista, että infektio-oireet voidaan näin jopa välttää kokonaan. D-vitamiini myös vähentää antigeenien*) vaikutusta.

Adaptiivisessa eli opitussa immuunipuolustuksessa D-vitamiinin vaikutus voidaan nähdä T-solujen toiminnassa. Terveillä ihmisillä T-soluilla on tärkeä tehtävä infektioiden torjumisessa, kun taas autoimmuunisairauksista kärsivillä T-solut voivat alkaa hyökätä kehon omia kudoksia vastaan. Uudessa brittiläisessä tutkimuksessa D-vitamiini vähensi T-solujen aktivoitumista. Tutkijat kertoivat. että D-vitamiinin puute voi säädellä immuunijärjestelmää ja sen alttiutta autoimmuunisairauksille. D-vitamiini säätelee myös humoraalista immuniteettia liukoisten vasta-aineiden, immunoglubuliinien vapautumista säätelemällä.

Normaalin immuunijärjestelmän toiminnan edistämisen lisäksi D-vitamiinilla on tärkeä merkitys kalsiumin ja fosforin tasojen ylläpitämiselle veressä esimerkiksi neuromuskulaaristen toimintojen ja luiden luutumisen ylläpitämiseksi. Näitä D-vitamiini edistää mm. lisäämällä ravinnon kalsiumin ja fosforin imeytymistä ohutsuolesta.

*) Antigeeni on mikä tahansa molekyyli, joka aiheuttaa elimistössä immuunivasteen. Ne ovat usein proteiineja tai polysakkarideja, joita esiintyy esimerkiksi bakteerien tai virusten pintarakenteissa
Viitteet:
Antti Alitalo. Ihmisen infektiopuolustus voi tehostua D-vitamiinista. Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim, 2010;126(10):1127-34.
Louise Saul et al. 1,25-Dihydroxyvitamin D3 Restrains CD4 T Cell Priming Ability of CD11c Dendritic Cells by Upregulating Expression of CD31. Frontiers in Immunology, 2019; 10
Wikipedia