Turvotus, ripuli, kipu ja ilmavaivat kertovat toiminnallisista vatsavaivoista. Vaikka vatsavaivat ovat noloja ja hävettävät useita, lääkärille voi kuitenkin kertoa huoletta, kun närästää, turvottaa, ummettaa ja pierettää. Toiminnalliset vatsavaivat ovat hyvin yleisiä ja onneksi vaarattomia mutta osaavat kyllä hankaloittaa elämää.
Moniin toiminnallisiin vatsavaivoihin saa helpotusta pienillä muutoksilla elämäntavoissa.
Ilmavaivat ja turvotus
Ilmavaivat ovat pahimmillaan kivulias vaiva ja sosiaalisissa tilanteissa myös hankala ja nolo.
Ilmaa vatsaan keräävien ruokien, kuten kaalin, papujen, raakojen juuresten, ruisleivän tai hernekeiton syömistä on vältettävä ja korvattava menetetty ravintokuitu esimerkiksi lesepitoisella täysjyväleivällä sekä runsaammalla kasvisten, marjojen ja hedelmien käytöllä. Turpoamis- ja kipuherkkä vatsa myös pitää liikunnasta ja inhoaa hotkimista.
Käytätkö runsaasti purukumia? Purkan jauhaminen lisää ilman nielemistä ja kertymistä suolistoon. Käytä siis muunlaisia ksylitolivalmisteita, jos vain suolesi kestää sokerialkoholeja.
Ruokailumuutosten lisäksi kannattaa kokeilla apteekista saatavia ilmavaivoihin auttavia valmisteita. Simex tuotteen simetikoni hajottaa suolistossa olevien kaasukuplien pintajännityksen, jolloin venytyksestä aiheutunut kipu ja turvotus lievittyvät ja ilmavaivat vähenevät.
Ja parhaana neuvona; aina kun mahdollista, päästä ilma reilusti ulos, pierun pidättäminen vain lisää paineen ja kivun tunteita.
Löysä vatsa
Löysä vatsa on hyvä erottaa ripulista, jonka aiheuttajana on yleensä joko bakteeri- tai virus. Ripulitaudissa tärkeintä on pitää huolta elimistön nestetasapainosta, ettei ulosteen mukana poistuva neste aiheuta kehon kuivumista.
Ajoittain löysän vatsan avuksi suositellaan kuitulisää. Maitohappobakteereistakin saattaa olla apua, sillä ne tasapainottavat suoliston bakteerikantaa. Ripuliin on apteekissa myös omat reseptittömät lääkkeensä. Mene lääkäriin, jos ajoittainen ripuli vaivaa, eikä mistään konstista tunnu olevan apua.
Kova vatsa
Ummetus on hyvin yleinen vatsavaiva. Ummetuksessa ulostamistiheys harvenee ja ulostemassan määrä pienenee. Usein uloste on hyvin kovaa ja ulostaminen tekee kipeää. Vatsa on kipeä ja turvottaa.
Ummetuksen aiheuttajia on lukuisia. Suolen hidas toiminta voi olla seurausta vääränlaisista ruokatottumuksista, esimerkiksi kuitua saadaan liian vähän tai sitä saadaan liikaa. Moniin aineenvaihduntatauteihin ja neurologisiin sairauksiin liittyy ummetusta. Ummetus usein lisääntyy myös iän myötä, kun suoliston toiminta hidastuu.
Toiminnallisen ummetuksen kotihoidoksi suositellaan kuidun lisäämistä ruokavalioon ja riittävän veden juominen: kaksi litraa päivässä. Liikunta lisää myös luontaisesti suolen liikettä.
Apteekin ummetusvalmisteet käyvät kovan vatsan omahoidoksi. Niistä osa kasvattavat ulostemassaa ja helpottavat ulostamista, toiset vilkastuttavat suolen toimintaa. Jälkimmäisiä suositellaan vain kuureina. Ummetus, joka ei mene ohi, vaatii lääkärissä käyntiä. Samoin, jos ulosteen mukana tulee verta.
Ärtyvän suolen oireyhtymä eli IBS
Ärtyvän suolen oireyhtymä on useimmiten vatsakipujen, turvotuksen ja ilmavaivojen summa. Monesti vatsa on välillä ripulilla, välillä ummessa. IBS:ssä on tyypillistä, että oireet vaihtelevat päivittäin ja viikoittain. Helpompaa, vähäoireista jaksoa seuraa vaikeampi jakso, jolloin oireita esiintyy tiheämmin ja ne ovat vaikeampia.
Suoliston liike voi olla oireyhtymässä häiriintynyt. Tässäkin syynä saattaa silti olla ihmisen yksilöllisen kipukynnyksen mataluus, kiireinen elämänrytmi, stressi, masennus tai ei-tahdonalaisen hermoston häiriö. Ärtyvä suoli -potilailla on usein myös tihentynyttä virtsaamistarvetta. Kolmantena taustatekijänä vaivalle voi olla mahasuolikanavan tulehdusreaktio esimerkiksi salmonellainfektio tai ruokamyrkytys.
Huolimatta siitä, ettei ärtyvän suolen oireyhtymään ole parantavaa hoitoa, se ei ole etenevä sairaus. IBS ei johda syöpään, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai muihin vakaviin sairauksiin.
IBS:n hoidon tavoite on vähentää oireita ja tehdä elämästä sen kanssa siedettävämpää. Ärtyvän suolen perushoitoon kuuluu ruokavalion korjaaminen niin, että suolta ärsyttävät ja ilmaa keräävät ruoka-aineet karsitaan ja pidetään myös ateriointi säännöllisenä ja ateriakoot kohtuullisina. Veden juontia ja kuidun syöntiä suositellaan. Säännöllinen liikunta ja hyvät yöunet tekevät hyvää ja poistavat stressiä ja jännitystä.
Dyspepsia
Dyspepsiassa ylävatsalle painottuu jomottava kipu, joka saattaa tuntua vatsalla poikittaisesti kuin vyönä: potilas osoittaa usein kipualuetta liikuttamalla kämmentään edestakaisin poikittain ylävatsan alueella. Useimmat kärsivät myös vatsan turvottelusta.
Dyspepsian syntysyyt liittyvät ruokailuun, mahalaukun venymiseen, hidastuneeseen tyhjenemiseen, mahalaukun häiriintyneeseen liikkeeseen tai vääränlaiseen ruokavalioon. Taustalla saattaa myös olla mahalaukun liikahappoisuus.
Joskus kiputuntemusten taustalla on yksilön herkkyys tuntea ylipäätään kipua, joten vaivan taustalla voi olla keskushermosto. Vaikka mahahapon erittyminen kiihtyy jokaisella ruokaillessa, jotkut tuntevat happoisuuden kivuliaana. Osalla potilaista mahahapon eritys on tavallista runsaampaa ja happoa vähentävät lääkkeet voivat auttaa. Ensin kannattaa kuitenkin jättää syömisistä pois turvottavat ruoka-aineet ja katsoa, väheneekö kipukin samalla. On hyvä myös muistaa, että monet yleisesti käytetyt tulehduskipulääkkeet, kuten ibuprofeiini, saattavat aiheuttaa dyspepsiatyyppisiä oireita.
Huom! Vatsavaivojen kanssa on mentävä lääkäriin,
- Kun vatsavaivat jatkuvat ja pahenevat ruokavalio- ja elintapamuutoksista huolimatta.
- Kun vatsavaiva alkaa äkillisesti eikä helpota millään konstilla.
- Kovissa kivuissa ja kun vaiva alkaa haitata selkeästi elämää ja esimerkiksi unta.
- Kun ulostaessa tai oksentaessa tulee verta.